Juhlavuoden juttusarja osa 12: Tero Vedenjuoksu– Ajax-Sarkkirannan kurssi kolmannelle vuosikymmenelle.

22.12.2017

Tero Vedenjuoksu
Tero Vedenjuoksu

Juhlavuoden juttusarja on 12 osainen matka Ajax-Sarkkirannan seurahistoriaan, mutta myös nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Lisäksi saadaan kosketusta seuran ja jalkapallon merkitykseen. Matkaa tehdään henkilöhaastattelujen kautta. Haastateltavat henkilöt ovat tavalla tai toisella olleet mukana, tai ovat edelleen mukana Ajax-Sarkkirannan toiminnassa. 20:een vuoteen mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa. Tervetuloa mukaan, vielä kerran.

Tiimalasissa on juhlavuoden osalta hiekkaa vielä hieman jäljellä. Seuran syyskokous on pidetty ja johtokunta vuodelle 2018 valittu. Puheenjohtajana jatkaa vuodesta 2013 asti valtikkaa kantanut Tero Vedenjuoksu. Työpaikaltaan Oulun yliopistolta yllätetty Tero kertoili juttutuokiossa mielenkiintoisia takaumia vuosien varrelta, mutta saatiinpa herralta puristettua ajatuksia myös seuran tulevaisuuden näkymistä sekä Oulun alueen jalkapalloilun visioista.

Lähdetään kuitenkin liikkeelle siitä milloin jalkapallo imaisi puheenjohtajamme mukaansa ensimmäistä kertaa. ”Pikkujunnuna aloittelin pelaamista Seinäjoen Sisussa, jossa pelaaminen jatkuikin B-juniori-iän kynnykselle. Tykkäsin kovasti jalkapallosta, vaikka hiihto olikin oma ykköslajini tuolloin. Myös pesäpalloa tuli Seinäjoella pelattua.” Tero taustoittaa ja jatkaa. ”Olin ohittamaton libero ja isoimmaksi uroteokseni taisi jäädä Mikael Muurimäen nollaaminen paikallisissa junnuderbyissä.” Tero virnistää. Lukijoille tiedoksi, että lahjakas TP-Seinäjoki juniori Mikael Muurimäki pelasi sittemmin 83 veikkausliigaottelua, joissa viimeisteli 15 maalia.

Miten sitten Teron Ajax aika sai alkunsa? ”Alku oli todennäköisesti se tyypillisin mahdollinen. Eli vanhin poikani aloitti Ajax-Sarkkirannan jalkapallokoulun, josta sitten jatkoi perustettavaan 2003-syntyneiden ikäkausijoukkueeseen. Toimijat löytyivät varsin hyvin, kun seurassamme edelleen vaikuttava Pekka ”Peke” Tervonen lähti joukkueen vastuuvalmentajaksi ja jos oikein muistan niin joukkueenjohtajana toimi Pesälän Juha. Juha on muuten seuramme perustajajäsenen Lauri Pesälän poika. Itse liityin mukaan valmennustiimiin, koska koin että voisin auttaa siinä hommassa. Olisiko vuosi ollut 2009.” Tero avaa.

Millainen rupeama valmentajana on tullut tehtyä? ”Minulla on kolme poikaa, joita kaikkia olen saanut jonkin verran valmentaa. 2003- syntyneissä toimin Peken tiimissä ja silloin kävimme aktiivisesti porukalla erilaisia kursseja ja koulutuksia valmentamiseen. 2005-syntyneiden joukkueessa aloitin itse vastuuvalmentajana ja 2009-syntyneissä olin Kauppisen Artun vetämässä valmennustiimissä. Nuorimmaisen joukkueen kanssa aika oli jo melkoisen kortilla, mutta kun pienimmäinen kotona kysyi ”Kai sinä minuakin valmennat?” olin myyty.” Tero hymyilee.

Missä vaiheessa sitten lähdit mukaan seuran johtokuntaan ja miten puheenjohtajan nuija iskettiin kouraasi? ”Taisi olla vuosi 2013 kun löysin itseni Kankaan Matin puhuttelusta. Matin jälkikasvu oli Ajaxista poistunut ja hän kartoitti itselleen potentiaalisia seuraajia jatkamaan puheenjohtajan saappaissa. Puhuttelun jälkeen löysin itseni seuran kokouksesta ja sen jälkeen huomasin olevani seuran uusi puheenjohtaja.” Tero veistelee. Millainen oli startti hypätä suoraan tuollaiseen rooliin? ”Jälkeenpäin ajateltuna ei mikään helppo ja voi olla, että en olisi hommaan lähtenyt jos olisin osannut nähdä kuinka kiireiseksi tuo aloitusvuosi muodostui. Olin toki ollut aikaisemmin melontaseuran puheenjohtajana, mutta olihan jalkapalloseura aivan erilaajuinen toimintaympäristö monine joukkueineen ja toimijoineen. Olin tuolloin vielä tosi aktiivisesti valmennuksessa mukana, joka toi omat kiireensä. Kaiken lisäksi johtokunnassa oli tuolloin paljon vaihtuvuutta. Onneksi konkariosastosta Myllyahon Juha ja Kyröläisen Pasi kuitenkin jatkoivat, niin ei täysin nollasta tarvinnut lähteä. Myös seurasihteeri Pirjosta oli tuolloinkin korvaamaton apu asioiden hoitamiseen, kuten myös valmennuspäällikkö Janne Kedosta” Tero kertoo ja kiittelee.

Pitkään rupeamaan seurassa ja sen tarjoamissa rooleissa mahtuu varmaan monenlaista. Jos aletaan perkaamaan hyvien asioiden kautta, niin millaisia highlighteja nostaisit esiin joukkueiden parista ja johtokuntatyöskentelystä? ”Kyllähän parhaimmat muistot liittyvät pelireissuihin ja turnauksiin, vaikka kommelluksia niihinkin mahtuu (nimimerkillä: bussirikon takia Ruotsissa liikennettä ohjannut). Lasten ja nuorten kanssa toimimisesta saa uskomattoman paljon positiivista energiaa, vaikka välillä homma vaatiikin todella paljon. Yksittäisiä hienoja juttuja on paljon ja niistä ehkä mieleenpainuvin oli, kun saimme silloisen A-maajoukkueen päävalmentajan Mixu Paatelaisen vetämään treenejä P03-joukkueelle. Joukkue voitti Mixun vierailun Fortum tutor kilpailun kautta (katso juttusarjan osa 8). Paljon hyviä muistoja löytyy myös siitä, kun vierailee Sarkkirannan kentillä. Siellä tapahtuu ja paljon. Yksi sykähdyttävimmistä hetkistä on nähdä lasten liikunnan ilo ja riemu jalkapallokoulujen yhteydessä, kun parhaillaan 350 lasta on yhtä aikaa rakastumassa lajiin nimeltä jalkapallo.” Tero tunnelmoi ja jatkaa. ”Myös monitasoiset yhteistyökuviot ovat hieno elementti ja ne tuntuvat lisääntyvän entisestään kunnan ja eri seurojen kanssa. Tästä iso kiitos Kempeleen kunnalle ja toimijoillemme.” Tero summaa.

Ajanjaksolle mahtuu varmaankin myös ei niin mukavia asioita. Millaisia ne ovat ja miten niistä selviää? ”Onneksi mukavia asioita on huomattavasti enemmän kuin niitä ikäviä, mutta ihan totta, haasteitakin välillä ilmenee. Ongelmatilanteet, jotka kärjistyvät ihmisten välisiksi erimielisyyksiksi ovat välillä hankalia. Tosin lähes aina asiat riitelevät, eivät ihmiset ja näin ollen puhumalla hommat selviävät. Tähän asti on aina päästy lopputulokseen ja hyvä niin. Toisaalta on myös hyvä, että tulee erilaisia näkökantoja, koska se kehittää seuramme ennakointikykyä ja järjestelmällisyyttä.” Tero näkee. ”Toinen ikävä asia ovat tietysti loukkaantumiset treeneissä tai peleissä. Niitä ei tietenkään voi 100%:sti välttää, mutta on aina äärimmäisen ikävää, jos joutuu todistamaan nuoren pelaajan loukkaantumista ja sitä kautta pakollista paussia harjoitteluun ja pelaamiseen. Onneksi näitäkin tilanteita tulee todella harvoin.” Tero huokaisee.

Otetaanpa vielä kiinni tuohon puheenjohtajakauteesi, jolle tulee nyt uudelleenvalinnan myötä mittaa jo yhden Suomen tasavallan presidentin toimikauden ajan. Miten seura on tuolla aikajaksolla kehittynyt? ”Aloittaessani puheenjohtajana pelaajamäärämme oli 200-230 kieppeillä. Nyt tuo määrä on yli tuplaantunut! Toiminnan laatu on toki yleisestikin parantunut. Jos vertaan Ajax-Sarkkirantaa omien juniorivuosieni Seinäjoen Sisuun, niin ei voida puhua edes samasta lajista, vaikka aktiivisia toimijoita oli tuolloinkin. Tähän vaikuttaa toki suuresti se, että laji itsessäänkin on kehittynyt pelin evoluution myötä. Tämä toiminnan laadun parantuminen näkyy myös omassa Ajax-Sarkkirannassamme. Myös seuran näkyvyys on lisääntynyt ja ehkäpä siitä syystä meitä pyydetäänkin nykyisellään mukaan todella moniin yhteistyökuvioihin ja hankkeisiin.” Tero arvioi ja jatkaa. ”Kehitystä on tapahtunut koko seuran olemassa olon ajan monilla sektoreilla. Valmista ei ole vieläkään ja aina on toki varaa parantaa. Eteenpäin mennään kuitenkin koko ajan ja toiminta on pykälä pykälältä suunnitelmallisempaa ja ammattimaisempaa, vaikka toki raha monessa asiassa viimekädessä ratkaisee.” Tero kiteyttää.

Nostit esille yhteistyön merkityksen. Millaisen roolin näet seurojen välisellä yhteistyöllä ja toiminnan laadulla? ”Erittäin tärkeänä, voimavarana. Seurojen välinen yhteistyö on vuosi vuodelta kasvanut. Yksi hyvä esimerkki ovat YJ-joukkueet, joista meillä on hienoja esimerkkejä varsinkin tyttöpuolelta jo vuosien takaa. Tämä auttaa pelaajakehitystä, tuo toimijoille hyvää vuoropuhelua ja auttaa pelaajia harrastamaan ja kehittymään ”kotikentällä” entistä pidempään. Meillä on tälläkin hetkellä hyviä visioita mm Tervarit Junioreiden ja HauPan kanssa, eli yhdessä yritämme maksimoida resurssit pelaajiemme parhaaksi aina tilanteen mukaan. Tervareiden ja Kempeleen Kirin kanssa käynnissä oleva yhteinen hallihanke on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen syvällisemmänkin yhteistyö kannalta. Yhteinen olosuhde tuo seurat luontevasti lähelle toisiaan ja kynnys tehdä asioita yhdessä madaltuu. Jalkapallon osalta tämä on erittäin tärkeää, sillä tällä hetkellä tuntuu, että kaikilla on intressit käynnistää toiminta hyvin ja unelma siitä, että aikanaan joukkueen huippupelaajavaihe olisi myös laadukas. Tahtoo vaan olla niin, että välivaiheen mekanismissa laadukkaaseen huippupelaajavaiheeseen on seuralla kuin seuralla omat haasteensa. Kun pelaajapolku saadaan eheäksi kautta linjan, pystytään tarjoamaan mahdollisuuksia kotimaan- ja miksipä ei ulkomaidenkin ammattilaiskentille ihan eri tavalla.” Tero hahmottelee.

Sitten kristallipallo käteen. Missä Ajax-Sarkkiranta menee 10-vuoden kuluttua? ”Viitisen vuotta sitten ikäluokissa aloitti poikapuolella 15-20 pelaajaa ja tyttöjä kourallinen. Nykyisellään aloittavassa ikäluokassa saattaa olla hyvinkin kaksi-kolme kertaa enemmän pelaajia. Nyt ja 10-vuoden päästäkin meillä tulee olla mielestäni sama tärkeä arvo: Kaikille on pystyttävä tarjoamaan mahdollisuus rakastua lajiin ja toimintaan mukaan tuleminen tulee olla edelleen helppoa, milloin vain. Jokaiselle tulee antaa mahdollisuus edetä kohti omaa huippua. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintaympäristömme tulee olla olosuhteiden, valmennuksen ja toiminnan osalta entistäkin laadukkaampaa ja vakaampaa. Tyttöpuoleen meidän tulee panostaa entisestään, sillä tyttöfutiksessa on hyvä buumi päällä ja sieltä lajin pariin on odotettavissa isoja määriä pelaajia. Näin ollen tähän huutoon tulee pystyä vastaamaan. Näen myös erittäin tärkeänä yhteisöllisyyden lisäämisen, sillä se on tärkeä voimavara kenelle tahansa vapaaehtoistoimijalle.” Tero muistuttaa ja jatkaa. ”Uskon ja toivon, että 10-vuoden päästä Ajax-Sarkkirannalla on erittäin tärkeä kasvattajaseuran rooli, joka mahdollistaa yhteistyön kautta pelaajiemme pääsyn omalle huipulle ja sitä kautta jopa kansainvälisille kentille asti. Koti-koulu-seura yhteistyö on kehittynyt huomattavasti vahvemmaksi ja Kempeleessä on tarjolla liikuntaluokat jalkapalloilijoille, jossa Ajax-Sarkkirannalla on hyvin keskeinen rooli. Tähän liittyen Linnakankaalle on kehittymässä hallihankkeen myötä oivat olosuhteet ja maaperä. Seuramme status kasvattajaseurastakin voi olla muuttunut laajemmaksi, toki alueellinen profilointimme huomioiden.” Tero paaluttaa.

Millaisella viestillä puheenjohtaja kiteyttää jalkapallon merkityksen seuraväelle ja niille jotka miettivät lapsensa tuomista Ajax-Sarkkirantaan? ”Jalkapallon merkitys on valtava. Se on globaali, maailman laajuinen yhteinen kieli. Jokaisella on se oma huippu jossain, osalla se tulee vastaan ennemmin, osalla myöhemmin, mutta kaverisuhteet säilyvät. Omienkin pelivuosien kavereiden kanssa tulee oltua edelleen yhteydessä ja silloin tällöin jotain saunaillan tapaista vieteltyä. On ollut mukava nähdä samoja tiiviitä ystävyyssuhteita myös omien lasteni kautta. Ei tarvitse olla valmiiksi kiinnostunut jalkapallosta mukaan tullessaan. Minulla ei ole esimerkiksi vieläkään varsinaista suosikkijoukkuetta veikkausliigasta tai maailmalta. Tunnustan kuitenkin Ajaxin väriä niin sanotusti.” Tero päättää.

Ajax-Sarkkiranta ry osoittaa suuren suuret kiitokset Terolle mittavasta ja edelleen jatkuvasta seuratyöstä. Olkoon kurssi kolmannelle vuosikymmenelle vakaa ja valoisa, kiitos Tero.

 

Jälkipuhe lukijalle: Juhlavuoden juttusarja tulee nyt päätökseen. Vuosi on kulunut ja ympyrä siltä osin sulkeutunut. Matka oli erittäin antoisa, vaikka aika-ajoin kirjoittajalle aikaa vievä ja raskaskin. Toivottavasti tämä matka on ollut vieläkin antoisampi teille arvon lukijat. Kiitos, että olette jaksaneet mukana koko vuoden. Ajax-Sarkkirannan lapsuus ja teinivuodet on nyt juttusarjan kautta ainakin joiltakin osaa avattu. Varmastikin jossain vaiheessa kirjoitetaan sitten seurahistorian seuraavat luvut, niitä mielenkiinnolla odotellessa. Suuret kiitokset myös kaikille juttusarjassa haastatelluille, oli suuri ilo ja kunnia päästä keskustelemaan kanssanne.

Arttu Kauppinen                         Ajax-Sarkkiranta, Toiminnanjohtaja

 

Jäikö joku osa välistä tai haluatko lukea jonkun uudelleen? Juttusarjan jutut kokonaisuudessaan täältä