Juhlavuoden juttusarja, osa 7: Juho Meriläinen - Työ jalkapallon parissa alkoi Ajax-Sarkkirannasta

24.7.2017

Juho "Äffä" Meriläinen
Juho "Äffä" Meriläinen

Juhlavuoden juttusarja on 12 osainen matka Ajax-Sarkkirannan seurahistoriaan, mutta myös nykyhetkeen sekä tulevaisuuteen. Lisäksi saadaan kosketusta seuran ja jalkapallon merkitykseen. Matkaa tehdään henkilöhaastattelujen kautta. Haastateltavat henkilöt ovat tavalla tai toisella olleet mukana, tai ovat edelleen mukana Ajax-Sarkkirannan toiminnassa. 20:een vuoteen mahtuu monta mielenkiintoista tarinaa. Tervetuloa mukaan.

Juho ”Äffä” Meriläinen tunnetaan nykyisin Oulu-futiksen lippulaivan AC Oulun seurajohtajana. Mies on ehtinyt tekemään jo AC Oulussa aikalailla kaiken mahdollisen niin kentällä kuin toimistonkin puolella. Harva kuitenkaan tietää tai muistaa, että Äffän ensiaskeleet jalkapallon parissa tehtävistä töistä saivat alkunsa Ajax-Sarkkirannan riveistä. Äffä kertoili muistojaan Ajax-ajoilta AC Oulun toimistolla, Hajottamotiellä. Päästiinpä jutustelun lomassa pureutumaan myös hänen ajatuksiinsa jalkapallosta laajemminkin.

Ensiksi on hyvä avata taustat miehen lempinimelle. Äffä on nimi, jona Meriläinen kansan parissa tunnetaan ja sitä käytetään lähestulkoon oman äitinsäkin toimesta. ”Taisi olla ala-asteen loppua tai yläasteen alkua, kun kaveriporukalla puuhasimme rap-musiikin parissa. Räppärille piti tietysti olla osuva nimi ja siitä Äffä syntyi. Tämän jälkeen se kulkeutui futisjoukkueen korviin ja kuten tiedetään, niin siinä ympäristössä nimet tarttuvat nopeasti.” Äffä taustoittaa. Rap-musiikki on lähellä miehen sydäntä edelleen ja ajan salliessa tulee nykyäänkin riimiteltyä sekä kyseistä musiikkia kuunneltua. ”Vuonna 2010 tuli julkaistua muutaman sadan kpl:n erä omakustannetta. Tuolla levyllä taisi olla kahdeksan biisiä. Kyseessä on siis melkoinen keräilyharvinaisuus nykyään.” Äffä vinkkaa.

Palataan takaisin jalkapallotyöuran alkuun. Äffä oli toki ollut töissä pelaajana vuodesta 2005 alkaen AC Oulussa, mutta ensimmäinen jalkapalloon liittyvä muu työ alkoi 2008 Ajax-Sarkkirannasta. ”Kedon Janne oli tuolloin Ajaxissa valmennuspäällikkönä ja toimin tietyllä tapaa hänen aisaparinaan. Olisikohan tittelinä ollut junioripäällikkö. Tehtäviin kuului mm pelaajien ja valmentajien sparrausta ja auttamista joukkueharjoituksissa sekä lisäharjoitusryhmien valmentamista.” Äffä avaa. Kuten yleensäkin uusissa urheiluseuratehtävissä, työn mahdollisti tukimuotoinen rahoitus. ”Muistaakseni Raha-automaattiyhdistys tarjosi tuolloin palkkaukseen tarvittavan tuen. Olin tehtävässä kuusi kuukautta, eli sen ajan mille rahoitus oli saatu.”Äffä muistelee.

Työstä ja ajasta Ajax-Sarkkirannassa Äffällä on hyvät ja lämpimät muistot. ”Seurassa ja joukkueissa oli loistavia tyyppejä, jotka laittoivat asiat tapahtumaan. Seurassa oli jo tuolloin hyvä eteenpäin menemisen meininki ja suunnitelmallista toimintaa. Noihin aikoihin Ajax-Sarkkiranta sai mm oman hallin (nykyisen hallin vieressä). Kedon Jannen kanssa yhteistyö oli tiivistä ja puhuimme todella paljon jalkapallosta muutenkin, kun yhtä matkaa Oulusta ajeltiin. Janne oli aikanaan valmentajani, joten yhteistä taustaa löytyi muutenkin. Nykyään on mukavaa seurata pelaajia, joita pääsi tuolloin valmentamaan kuten mm nykyiset AC Oulun sopimuspelaajat Juuso Särkelä ja Jyri Vääräniemi muutamia mainitakseni.” Äffä kertoo.

Muutama asia Ajax-projektista jäi kuitenkin hieman kaivelemaan. ”Vanhemmissa ikäluokissa harjoituksissa oli aika-ajoin melko vähän porukkaa. Lisäksi silloisten Ajax/OsPa YJ B-tyttöjen kanssa oli välillä aikamoista vääntöä, kun tyttöjä taisi kiinnostaa melko lailla kaikki muut asiat kuin jalkapallo. Heillä oli silloin tällöin jonkinlainen Äffä-angsti päällä. Tosin nykyään kun nuo tytöt ovat kasvaneet noin 25-vuotiaiksi naisiksi, niin törmäillessä asiasta on hyvä hieman kuittailla takaisin.” Äffä naurahtaa.

Ynnättäessä Ajax-pestin kokonaisuutta yhteen päästään seuraavanlaiseen lopputulemaan. ”Työ oli todella mukavaa, mutta myös rankkaa. Pelasin tuolloin itse täyttä päätä ja kaksien AC Oulun treenien jälkeen saattoi olla vielä illalla olla useammat Ajaxin treenit. Olimme AC Oulun kanssa tuolloin Polarin testiryhmänä ja kun silloisilla testilaitteilla kulutustani mitattiin, saattoi se hyvinkin olla 6500-7000 kilokalorin välillä. Päivät olivat niin täysiä ja kiireisiä, että ei millään ehtinyt syömään niin paljon kuin olisi tarvinnut. Kiireestä huolimatta päällimmäinen tunne oli ja on edelleen positiivisuus. Työ Ajaxissa ja siinä tapaamani ihmiset ovat varmasti edesauttaneet nykyistä työtäni.” Äffä summaa.

Millaisena Äffä sitten näkee Ajax-Sarkkirannan roolin, kun asiaa tarkastellaan alueellisesti. ”Näen Ajaxin roolin vahvana alueellisena toimijana, joka pitää huolta pelaajakehityksestä Kempeleessä. Tiettyyn rajaan asti tuo rooli pelaajakehityksessä tulisi olla vahva ja mahdollisimman laadukas. Tulee myös muistaa, että huippujalkapalloilun näkökulmasta pitää osata päästää myös oikeassa kohtaa irti. On sitten eri keskustelun paikka mihin asti esim Ajax-Sarkkirannan on järkevää kasvattaa pelaajat, mutta noin C-tai B-juniori ikäisten huipulle pyrkivät pelaajat olisi hyvä koota alueella sitten taas sellaiseen seuraan, joka keskittyy nimenomaan siihen vaiheeseen. Edelleen on kuitenkin tärkeää, että siinä rinnalla esim Ajax-Sarkkirannalla on myös omat joukkueensa kyseisissä ikäluokissa. Kokonaisuutena alueemme seuroilla tulisi olla niin laadukas toiminta, että resursseja ei tarvitsisi uhrata maantielle, vaan myös ikäluokkien kärkitasolla saataisiin alueellisesti keskenään mahdollisimman paljon hyviä ja kehittäviä pelejä.” Äffä rakentelee.

Esille keskusteluissa nousee väistämättä myös yhteiskuntavastuu, nimenomaan jalkapalloyhteiskuntavastuu. ”Korostan myös Ajax-Sarkkirannan jalkapalloyhteiskuntavastuullista roolia, joka on erittäin tärkeä. Kaikista junioreista ei tule huippupelaajia, mutta kaikista voi tulla jalkapallosta innostuneita ihmisiä. Eli esimerkiksi tulevia valmentajia, huoltajia, yhteistyökumppaneita tai katsojia jne. Ruotsissa tämä on tiedostettu ihan eritasolla kuin Suomessa. Siellä on mm jalkapallolukioita. Noista lukioista pelaajia jotka pelaavat ammatikseen tulee suhdeluvulla 1/100, mutta loput 99 ovat sitten muuten niin sanotusti jalkapalloyhteiskuntaan kasvatettuja”. Äffä linjaa.

Millaisena Äffä on sitten kokenut nykyisen työnsä tai oikeastaan koko polun AC Oulun leivissä. ”Parhaimpina muistoina on ilman muuta nostettava pelaajana kokemani Oulun derbyt ja nousu liigaan vuonna 2009. Toki myös aikaisempi nousu oli hieno asia, mutta silloin roolini oli aika pieni, joten tuo 2009 on niistä makeampi henkilökohtaisesti.” Äffä makustelee. ”Huonoimmat muistot ovat puolestaan kabinetti putoaminen liigasta ja sitä seurannut pitkä jälkipyykin pesu. Lisäksi on nostettava esille tämä tuore pommiuhka tapaus (AC Oulu-OPS 19.7.2017), joka oli tilanne jota en olisi mitenkään osannut ennustaa, että sellaisenkin joutuu kokemaan. Äffä vakavoituu, mutta jatkaa ”Kuitenkin yksi hienoimmista elementeistä on se, että olen saanut suuren määrän ystäviä jalkapallon kautta ja se että eri kulttuureista ja maista tulevat ihmiset yhdistää yhteinen kieli- jalkapallo.”

Työ on hyvin vaihtelevaa ja asiat tapahtuvat välillä todella nopeasti. ”Päällimmäisenä on tunne, että työ on todella mukavaa, vaikka kaikki ei mene aina niin kuin suunnittelee. Esimerkiksi Ojalan Matiaksen siirto HSV:n organisaatioon tapahtui aikanaan todella nopeasti kun palaset loksahtivat kohdalleen. Siirtopaperit piti yhtäkkiä saada allekirjoitettuna samalle päivälle. Allekirjoitusoikeudellinen henkilö ei tosin sattunut olemaan tuolloin paikkakunnalla. Vaadittiin muutama kani hatusta, että nimet saatiin paperiin.” Äffä naurahtaa arvoituksellisesti.

Millaisia terveisiä Äffä sitten lähettää niille, jotka haaveilevat työstä (muusta kuin pelaajan työ) jalkapallon parissa tai pohtivat sitä vaihtoehtona? ”Rahaa ei kannata pitää ihan ensimmäisenä motivaattorina. Mikäli kuitenkin pitää haasteista ja monipuolisesta työstä niin suosittelen ehdottomasti. Kannattaa olla valmis tekemään pitkäjänteistä työtä ja kehittää itseään. Tässä työssä kaivataan sitoutuneisuutta. Hakeudu tekemään sitä mistä tykkäät ja ole rohkeasti yhteydessä seuroihin. Esimerkiksi myynnin parissa pääsee varmasti kokeilemaan kannuksiaan.” Äffä kuvailee.

Millaiset terveiset entinen huippupelaaja lähettää sitten junioreille ja heidän valmentajilleen? ”Viime aikoina on nostettu todella paljon esille peliasentoja ja muita ns nyansseja, jotka ovat toki hemmetin tärkeitä juttuja. Minulla on kuitenkin hieman sellainen tuntuma, että teemmekö tarpeeksi sen eteen, että kasvatamme pelaajista ratkaisijoita ja voittajia. En tarkoita nyt mitään yksittäisen pelin tai turnauksen voittamista, vaan edellä mainittuihin tarvittavaa luonnetta! Meillä ei ole liikaa Mika ”Nure” Nurmelan tyyppisiä kavereita, jotka menevät mukavuusalueensa ulkopuolelle kehittyäkseen paremmaksi ja paremmaksi, voittaakseen sen seuraavan tilanteen ja ratkaistakseen sen seuraavan pelin. Pelaajilla tulee olla intohimoa ja sitä on opetettava ja siihen kannustettava pienestä pitäen, jotta treeni tehdään vaikka omalla pihalla räntäsateessa jos lämmin halli ei olekkaan käytössä!” Äffä lataa.

Ajax-Sarkkiranta kiittää Juho ”Äffä” Meriläistä rupeamasta seuramme eteen ja toivottaa mitä menestyksekkäintä jatkoa AC Oulun ohjaksissa.

PS. Haastatteluun ohessa keskusteltiin paljon myös alueellisista yhteistyömalleista ja olosuhdehankkeista, mutta niistä ei vielä tässä vaiheessa sen enempää… Lukijat joutuvat vielä toistaiseksi odottamaan jalkapalloon kuuluvalla jännityksellä mitä tuleman pitää.